Länsimaisesta mielikuvituksesta kohoaa yksi torni, jonka historia on poikkeuksellisen runsas, Babylonin torni - vanhan Raamatun käännöksen mukaan Baabelin torni. Ensimmäisen Mooseksen kirjan 11. luvun mukaan Nooan jälkeläiset rakensivat Babylonin kaupungin ja pystyttivät tornin kurkottaakseen kohti Jumalaa. Rangaistukseksi ihmisten ylimielisyydestä Jumala hajotti luomuksen ja päätti muutenkin hämmentää maan asukkaita: "Menkäämme sekoittamaan heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa puhetta." (1. Moos. 11:7)Sittemmin Babelin torni on herättänyt lukemattomia tulkintoja. Se on nähty teknologisena mestaruutena, joka sai rangaistuksensa, tai pyrkimyksenä tavoitella jumaluutta. Uuden ajan alun tutkijat saattoivat tulkinnoissaan miettiä rakennusmenetelmiä, työntekijöiden määriä ja arvella tornin korkeutta, mutta samalla heitä kiinnosti kielten sekoitus kansojen historian kaukaisena alkupisteenä. Athanasius Kircher (1601-80) päätyi pohtimaan Baabelin tornia (Turris Babel) tutkiessaan kielten alkuperää. Uteliaan jesuiitan nimi on jäänyt myös elokuvahistoriaan siksi, että hän hahmotteli teoksissaan taikalyhdyn periaatteita. Kircherin mukaan Babelin tornin rakentamiseen tarvittiin vähintään 50 000 miestä. Oli väitetty, että torni olisi ulottunut kuuhun asti, mutta tätä Kircher piti mahdottomana. Kircherin teoksesta löytyy yksi hienoimmista tornin visualisoinneista: sen piirsi saksalainen Coenraet Decker (1651-1709), joka muovasi Babelin tornista kapean ja korkean (ylhäällä vasemmalla).
Tämä poikkeaa selvästi 1500-luvun alakomaalaisen kuvataiteilijan Pieter Bruegelin vanhemman (n. 1525–69) maalauksista, joissa torni oli matala ja leveä. Brueghel näki Rooman-matkallaan Colosseumin ja epäilemättä käytti kuuluisaa antiikin rauniota esikuvanaan. Deckerin tulkinnassa torni kohoaa korkeammalle, mutta antiikin esikuvat ovat selvät: kuvan alareunassa näkyy roomalaistyylinen rotunda, ja torniin johtava tie kulkee riemukaaren alitse. Decker korosti tornisa korkeutta kuvaamalla, miten se yltää pilvien tasalle. Ylimmissä kerroksissa pilvet näyttävät olevan tornin edessä. Samoin on Bruegelin kuvassa, vaikka kerroksia onkin vain muutama.
2 kommenttia:
ARVOISA HERRA HANNU SALMI
Sinähän kielentaitajana tiedät että myös suomalaisessa raamatunkäännöksessä on hirveästi käännösvirheitä. Kyseinen Moos 11:4
"Tulkaa, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen." Koko jae on täysin luonnonlainvastainen. Ei tarvitse olla civil-ingenjör kun sen ymmärtää. Jos tämän jakeen perusteella alkaa kuvitella minkälainen torni olisi jos se vaikka uloittuisi kuuhun asti. Tulos on yhdellä sanalla sanottuna HÖRHÖTYS.
OIKEA KÄÄNNÖS KUULUU: TULKAA RAKENTAKAAMME ITSELLEMME KAUPUNKI JA TORNI, JONKA HUIPPU ON OMISTETTU TAIVAALLE. HUIPUSSA OLI ASTROLOGISIA PIIRROKSIA (ZODIAK) JA SIELLÄ OLI EPÄJUMALILLE JA ASTROLOGIALLE PYHITETTY TEMPPELI. MAHDOLLISESTI MYÖS IHMISUHRIPAIKKA KUTEN AZTEKEILLA. TÄSTÄ JUMALA VIHASTUI. ITSE TORNI OLI VAIN NOIN 100 M KORKEA.
Kiitos kommentista! Käännöksissä on aina ongelmia, mutta toisaalta se, miten Baabelin tornia on kuviteltu (sitä kirjoitukseni käsitteli) on elänyt omaa elämäänsä juuri käännöskukkasten vuoksi. Englannikielisessä Raamatussa, 1600-luvun alun laitoksessa, käännös oli: "And they said; Goe to, let vs build vs a city and a tower, whose top may reach vnto heauen."
Lähetä kommentti