Ukrainalaisen ohjaajan Sergei Loznitsan Muotokuva (Портрет, 2002) on ulkonaisesti vaatimaton mutta pysäyttävä elokuva. Mustavalkoinen, 28-minuuttinen lyhytelokuva on kokoelma Venäjän maaseudulla elävien ihmisten muotokuvia. Se tuo mieleen 1920-luvun etnografisen elokuvan, jossa vieraan kulttuurin ihmiset seisovat jäykistyneenä kameran edessä. Elokuvan karkeus ja materiaalisuus tuo mieleen elävän kuvan varhaisvaiheet: maaseudun köyhä kansa seisoo tai istuu liikkumattomana, kuin elävässä valokuvassa. Taustalla heinät heiluvat ja kotieläimet liikkuvat, mutta päähenkilöt ovat sanattomia ja vakavia.
Loznitsan elokuvassa on silmiinpistävää, miten ankean kuvan elämästä se antaa. Kuvauksia on tehty varmaankin maaliskuussa, jossa lunta on vielä jäljellä ja kevään puhkeaminen odottaa tuloaan. Mutta kuvauksia on tehty myös myöhemmin, sillä nurmikolla näkyy kukintonsa kadottaneita voikukkia, mutta tästä huolimatta Loznitsan kuvat ovat apeita. Monessa kuvassa taustalla näkyy kaatunut aita tai lato, jonka katto on romahtanut. Kaikki ihmiset tuntuvat iäkkäiltä, aivan kuin nuoret olisivat jo aikoja sitten lähteneet muualle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti