Nat Holtin tuottama ja Edwin L. Marinin ohjaama Pelottomien silta (The Cariboo Trail, 1950) on western mutta oikeastaan myös northern, sillä ympäristönä ovat Kanadan tiettömät taipaleet, tuuheat metsät ja silmänkantamattomiin ulottuvat lakeudet. Brittiläiseen Kolumbiaan sijoittuvan seikkailun päähenkilönä on Jim Redfern (Randolph Scott), joka etsii mahdollisuuksia karjatilan perustamiseen ja etenee kohti pohjoista ystävänsä Mike Evansin (Bill Williams) ja kokkinsa Lingin (Lee Tung Ho) kanssa. Ryhmään liittyy ennen pitkää old timer Grizzly (George ”Gabby” Hayes). Ohjaaja Edwin L. Marin oli tehnyt pitkän uran. Randolph Scottin kanssa hän toteutti Pelottomien sillan lisäksi muun muassa lännenelokuvat Sheriffin urotyö (Abilene Town, 1946), Preerian valloittajat (Fighting Man of the Plains, 1949), Arizonan urhot (Sugarfoot, 1951) ja Peloton urho (Fort Worth, 1951)
Pelottomien silta on tavanomainen, kliseinenkin western, jossa on paljon ennustettavaa: Jimin suoraselkäisyys ja peräänantamattomuus korostuvat, ja oikeamielisten sankareiden vastapainona on pikkukaupunkia otteessaan pitävä Frank Walsh (Victor Jory). Kulta herättää intohimoja, ja valkoisten konnien lisäksi harmia aiheuttavat alkuperäiset amerikkalaiset... Vahvimman psykologisen tason elokuvaan tuo Mike Evansin hahmo: Mike joutuu alussa väkivallan kohteeksi ja menettää kätensä. Loppuelokuvan hän taistelee ”vammaa” vastaan, henkistä enemmän kuin fyysistä, ja heittää henkensä Jimin käsivarsilla.
Pelottomien silta on western-historiassa katsomisen arvoinen ainakin yhdestä syystä: tärkeä sivuosanäyttelijä Gabby Hayes (1885–1969) teki tässä elokuvassa viimeisen roolityönsä valkokankaalla. Hän oli ehtinyt esiintyä vuodesta 1929 tiettävästi 190 elokuvassa, joista monet olivat lännenelokuvia. Hän esiintyi 1930-luvulla Hopalong Cassidy -elokuvissa ja toisen maailmansodan aikana Roy Rogersin ja Gene Autryn aisaparina. Gabby nähtiin viisitoista kertaa yhdessä John Waynen kanssa ja Randolph Scottin kanssakin kuusi kertaa, joista Pelottomien silta jäi siis hänen viimeiseksi elokuvakseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti