Blueberry-saagan läpikäynti jatkuu Blueberryn nuoruus -sarjalla, joka syntyi rinnakkaissarjaksi Luutnantti Blueberrylle. Jean-Michel Charlier ja Jean Giraud olivat aloittaneet Blueberryn seikkailut Pilote-lehdessä vuonna 1963, ja ensimmäinen albumi Fort Navajo (suomeksi Väijytys Punaisessa laaksossa) oli ilmestynyt vuonna 1965. Neljäs ja viides albumi Kilpaa kuoleman kanssa (Le Cavalier perdu) ja Kohtalokas kaivos (La Piste des Navajos) valmistuivat vuonna 1968, ja samaan aikaan Charlier ja Giraud aloittivat Blueberryn nuoruusvuosien tarinoinnin Super Pocket Pilote -taskukirjoissa. Kun päätarinassa seurattiin sisällissodan jälkeistä aikaa, Blueberryn nuoruus kuvaa päähenkilön vaiheita sodan aikana. Ensimmäinen albumi, jonka Jalava julkaisi 2002, kokoaa yhteen kolme ensimmäistä lyhyttä kertomusta, joita voisi kuvata sarjakuvanovelleksi. Albumia lukiessa taskukirjatausta on tärkeää pitää mielessä: Piloten taskukirjossa oli tapana julkaista lyhyitä kertomuksia, ja samalla sivukoko asetti visuaalisuudelle omat ehtonsa. Albumit on julkaistu alkuperäistä suuremmassa muodossa, mikä antaa lopputulokselle luonnosmaista vaikutelmaa. Ensimmäisessä kokoelmassa julkaistiin kolme tarinaa, Blueberryn salaisuus (Le secret de Blueberry), Chattanoogan silta (Le pont de Chattanooga) ja 3000 mustangia (3000 mustangs), joissa Blueberry on kaikkea muuta kuin miellyttävä: hän vaikuttaa itsekkäältä rasistilta, jolla ei ole selkää päämäärää.
Toinen albumi kokoaa yhteen kolme 16-sivuista, alun perin vuosina 1969–1970 ilmestynyttä kertomusta, Ratsastus kohti kuolemaa (La chevauchée vers la mort), Ihmismetsästys (Chasse à l'homme) ja Sotamies M.S. Blueberry (Private M.S. Blueberry). Näyttää siltä, että Charlier aloitti taskukirjojen tarinat anekdoottimaisesti, mutta vähitellen erillisistä episodeista alkoi hahmottua pidempi juoni. Blueberry häilyy pohjoisen ja etelän välillä. Hänestä tulee ”jenkki”, vaikka tämän ratkaisun motiivia onkin vaikea ymmärtää. Ensimmäisten Blueberryn nuoruus -tarinoiden pohjalta Blueberryn ajatusmaailma on etelävaltiolainen ja vain henkilökohtaiset syyt ovat saaneet hänet lähtemään. Toisessa albumissa Blueberry tekee urotekoja pohjoisen puolesta saamatta niistä ansiota itselleen. Samalla hän herättää entistä suurempia epäilyjä sodan molemmissa osapuolissa.
Kolmas albumi sisältää tarinat Ihmismetsästys (Chasse à l'homme), Kaksinaamaista peliä (Double jeu) ja Jyrinää sierrassa (Tonnerre sur la sierra). Jostakin syystä Charlier ja Giraud toteuttivat kaksi Ihmismetsästys-nimistä kertomusta, mutta ehkäpä tämä kertoo taskukirjatarinoiden maailmasta. Toisaalta lyhyet välähdykset toteutettiin nopeasti, toisaalta takaa-ajon teema on muutoinkin Blueberryssä jatkuvasti läsnä. Tarinassa Kaksinaamaista peliä jatkuva häilyminen sisällissodan osapuolten välillä saa lopultakin ratkaisunsa. Episodi päättyy Blueberryn maineen puhdistamiseen, ja hänestä tulee ”sininen ratsumies”. Viimeinen tarina Jyrinää sierrassa ei istu yhteen laajemman kehityskaaren kanssa, ja se ilmestyikin taskukirjassa alun perin jo vuonna 1968. Tämän pidemmälle Jean Giraud ei jatkanut Blueberryn nuoruuden kuvausta, mutta pääsarjaa Luutnantti Blueberry hän jatkoi uskollisesti loppuun asti. Nuoruuden vaiheiden käsittelyä Charlier sai jatkaa seuraavaksi Colin Wilsonin kanssa mutta ei enää taskukirjossa vaan albumeina, ja tämäkin tapahtui pitkän tauon jälkeen vuonna 1985.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti