Suolaisen meren balladi

Hugo Prattin sarjakuvaromaani Una ballata del mare salato ilmestyi alun perin vuonna 1967. Suomeksi se saatiin vuonna 1991 nimellä Corto Maltese Etelämerellä. Viime vuonna 2014 Jalava julkaisi teoksen alkuperäistä vastaavalla nimellä Suolaisen meren balladi, joka on myös värillinen ja suomennosasultaan tarkistettu. Kaiken kaikkiaan Pratt julkaisi kahdeksan pitkää sarjakuvaromaania, joiden päähenkilönä oli mystinen seikkailija Corto Maltese. Suolaisen meren balladi esitteli legendaarisen hahmon maailmalle. Tarinan alussa Corto löytyy merestä ajelehtimasta: hänen laivallaan on tapahtunut kapina ja kapteeni on heitetty veteen ristiin sidottuna. Corto Maltese on paitsi laivaton myös isänmaaton: hän on kapteeni ilman laivaa ja tuntuu elävän laillisuuden ja laittomuuden rajamaastossa. Hän tuntee Rasputinin, venäläisen roiston, joka muistuttaa ulkonäöltään kaimaansa. Oikea Grigori Rasputin sai surmansa joulukuussa 1916. Suolaisen meren balladi ajoittuu ensimmäisen maailmansodan aattoon ja alkuvaiheeseen. Tarina alkaa vuonna 1913 ja päättyy 1915. Melanesian vesilläkin Suuren Sodan aallot kuohuvat, ja myllerryksen keskellä salaperäinen merirosvo Munkki hallitsee meriä.

Hugo Prattin piirrostyyli on yksinkertaisen tyyliteltyä mutta samalla runollista. Rakkauden jano ja ystävyyden kaipaus ovat pinnanalaisia voimia, joiden ilmaiseminen on työlästä. Pratt ilmaisee kuvin, ilman dialogia, henkilöidensä tunteita. Yhtä tärkeää on solidaarisuus, jota henkilöt tuntevat toisiaan kohtaan kansallisista ja etnisistä rajoista riippumatta. Sittemmin, myöhemmissä sarjakuvissa, Corto Maltesen kohtalo oli kiertää maailmaa. Pratt totesi itse, että päähenkilö edusti menneisyyttä: Maltese oli romanttinen sankari, jolle ei ollut paikkaa muuttuneessa maailmassa. Varmasti näin onkin, mutta toisaalta Suolaisen meren balladin voi nähdä hyvin modernina kulttuurintuotteena: sen kapinallinen päähenkilö on ajattelutavoiltaan selkeästi 60-lukulainen. Corto Maltese on liikkuva, rajoja ylittävä, suhteellisuudenjatuinen hahmo, jonka rinnalla kansallisvaltioiden, liittoutumien ja imperiumien maailma näyttävät aikansa eläneeltä.