Albuquerque 2: Harry Potterista Grateful Deadiin

PCA:n Southwest Texas -osaston populaarikulttuurikongressi järjestettiin Albuquerquessa 8.–11.2.2012 jo 33. kerran. Yllättävää on, ettei tapahtumassa ollut ainoatakaan keynote-luentoa. Kaikki aika, aamukahdeksasta iltakymmeneen, oli varattu työryhmille, joissa oli tänä vuonna tarjolla yli 600 paperia. Aiheet vaihtelivat elokuvasta sarjakuvaan, kirjallisuudesta memorabiliaan, mainonnasta museoihin, ruokakulttuurista autoiluun, Villistä Lännestä aasialaiseen populaarikulttuuriin, Harry Potterista James Bondiin. Sen sijaan musiikkiaiheita oli suhteellisen vähän – lukuun ottamatta ylitsepursuavaa Grateful Dead -kavalkadia. Grateful Dead -harrastajat olivat koonneet peräti 13 sessiota, joissa yhtye yhdistettiin lähestulkoon kaikkeen maan ja taivaan välillä. Mitä sanotte tällaisista otsikoista: ”Surprise! The Grateful Dead Had a Business Model and Some of Us Are Following It!” Tai “Everything I Know About Publishing I Learned from the Grateful Dead”? Olin kokeeksi kuuntelemassa työryhmää Philosophy and the Grateful Dead, jossa massachusettsilainen kemian professori piti luennon ”Are You in Plato’s Cave, or at the Show?” En vieläkään ymmärrä, miten Platonin luolametaforasta päästiin itämaisen filosofian kautta Grateful Deadiin…

PCA:n aktiivi John Bratzel kertoi, että Greatful Dead -sessiot ovat Southwest Texas -kongressien erikoisuus: ne ovat ”totally crazy” mutta antavat tapahtumalle oman mausteensa. Albuquerquessa on aina ollut mukana myös vahvasti intiaanikulttuurien, alkuperäisten amerikkalaisten, tutkimusta, jota tänäkin vuonna oli paljon. Kongressin idea on olla eräänlainen tavaratalo, jossa tutkijat voivat verkostoitua. Tavallaan tämä toimiikin, jos seuraa tiettyä teemaa tai strandia koko kongressin ajan, jolloin ryhmäytyminen mahdollistuu. Mutta kun toisaalta yhteisiä tilaisuuksia ei juuri ole, rajojen ylittäminen on hankalaa. Itse yritin seurata mahdollisimman erilaisia työryhmiä, jotta saisi kokonaiskuvaa siitä, mitä tällä hetkellä tutkitaan. Päällimmäisenä kokemuksena oli papereiden epätasaisuus, mutta se ei oikeastaan haitannut: kongressit tarjoavat aina oppimisen mahdollisuuden. Kuuntelin päivien aikana esityksiä Hollywood-elokuvasta, Grateful Deadista, japanilaisesta sarjakuvasta, arabistereotypioista, Hitchcock esittää -tv-sarjasta, kulttuurien kohtaamisesta, transnationaalista identiteetistä, tähteydestä...