Henri-Georges Clouzot’n
Korppi (Le Corbeau, 1943) on toisen maailmansodan aikaisen, miehitetyn Ranskan tunnetuimpia elokuvia, joka sai ristiriitaisen vastaanoton, ei vähiten siitä syystä, että tuotantoyhtiö Continental oli natsien hallussa ja että elokuvaa esitettiin Saksassa jonkinlaisena ranskalaisuuden karikatyyrinä.
Korppi kuvaa elämää ranskalaisessa pikkukaupungissa, jota ei tarkemmin identifioida. Tapahtumien keskiössä on lääkäri Germain (Pierre Fresnay), joka on saapunut muualta ja herättää epäluuloa. Tuntuu, että alusta lähtien kaupungissa vallitsee pelon ja epäluottamuksen ilmapiiri. Kaikki epäilevät ja urkkivat toisiaan. Pessimistinen tunnelma kulminoituu lauseeseen, jonka mukaan kaikissa meissä on pahuutta. Ahdistavaan tunnelmaan ei tule hetkenkään pilkahdusta. Trillerin lähtökohtana on mystinen nimimerkki ”Korppi”, joka lähettää ilkeämielisiä paljastus- ja panettelukirjeitä ympäri kaupunkia, avionrikkojista, laittomista aborteista, kuolemantapauksista... Kahdessa kuukaudessa kirjeitä tulee yli 800, ja niiden lähettäjä voisi olla kuka tahansa tai kenties kaikki kaupunkilaiset.
Jälkeenpäin katsottuna
Korppia voi pitää miehitetyn Ranskan epäluulojen tulkkina, ja vaikka sen tuottikin saksalaisten hallussa ollut yhtiö, tuntuu, että elokuva kätketysti kuvaa myös niitä ahdistuksen tunteita, jonka saksalaiset saivat aikaan. Siinä mielessä se sisältää myös kritiikin siemenen. Lopputulos on kuitenkin ambivalentti, sillä
Korpin voi tulkita ranskalaisten itsekritiikiksi, epämiellyttäväksi kuvaksi siitä, miten kansakunnan solidaarisuus oli kadonnut.
Korpin käsikirjoituksen laati kirjailija ja näyttelijä Louis Chavance, joka oli ollut Jean Vigon
L'Atalanten (1934) leikkaajana. Tarina syntyi jo ennen sotaa, vuonna 1937, mutta Clouzot'n käsissä
Korppi sai sota-ajan tummanpuhuvan sävyn.
Henri-Georges Clouzot’n Korppi (Le Corbeau, 1943) on toisen maailmansodan aikaisen, miehitetyn Ranskan tunnetuimpia elokuvia, joka sai ristiriitaisen vastaanoton, ei vähiten siitä syystä, että tuotantoyhtiö Continental oli natsien hallussa ja että elokuvaa esitettiin Saksassa jonkinlaisena ranskalaisuuden karikatyyrinä. Korppi kuvaa elämää ranskalaisessa pikkukaupungissa, jota ei tarkemmin identifioida. Tapahtumien keskiössä on lääkäri Germain (Pierre Fresnay), joka on saapunut muualta ja herättää epäluuloa. Tuntuu, että alusta lähtien kaupungissa vallitsee pelon ja epäluottamuksen ilmapiiri. Kaikki epäilevät ja urkkivat toisiaan. Pessimistinen tunnelma kulminoituu lauseeseen, jonka mukaan kaikissa meissä on pahuutta. Ahdistavaan tunnelmaan ei tule hetkenkään pilkahdusta. Trillerin lähtökohtana on mystinen nimimerkki ”Korppi”, joka lähettää ilkeämielisiä paljastus- ja panettelukirjeitä ympäri kaupunkia, avionrikkojista, laittomista aborteista, kuolemantapauksista... Kahdessa kuukaudessa kirjeitä tulee yli 800, ja niiden lähettäjä voisi olla kuka tahansa tai kenties kaikki kaupunkilaiset.
Jälkeenpäin katsottuna Korppia voi pitää miehitetyn Ranskan epäluulojen tulkkina, ja vaikka sen tuottikin saksalaisten hallussa ollut yhtiö, tuntuu, että elokuva kätketysti kuvaa myös niitä ahdistuksen tunteita, jonka saksalaiset saivat aikaan. Siinä mielessä se sisältää myös kritiikin siemenen. Lopputulos on kuitenkin ambivalentti, sillä Korpin voi tulkita ranskalaisten itsekritiikiksi, epämiellyttäväksi kuvaksi siitä, miten kansakunnan solidaarisuus oli kadonnut. Korpin käsikirjoituksen laati kirjailija ja näyttelijä Louis Chavance, joka oli ollut Jean Vigon L'Atalanten (1934) leikkaajana. Tarina syntyi jo ennen sotaa, vuonna 1937, mutta Clouzot'n käsissä Korppi sai sota-ajan tummanpuhuvan sävyn.
1 kommentti:
Korppi on samanaikaisesti maantieteellinen laajennus sekä ihmisluonnon itsekkyyden ja kapeuden kylmänkuvaava analyysi jo alkulauseestaan ("Pikkukaupunki... missä tahansa") lähtien.
Lähetä kommentti