Vatikaanin aukiota koristaa joulunaikaan suuri seimi. Tänään työmiehet ovat Marian ja Joosefin kimpussa, ja hetken aikaa näyttää siltä kuin joulunaika olisi ohi. Seuraavana päivänä tosin ilmenee, että Betlehemin talli on vain kokenut muodonmuutoksen, kun kuorma-autojen lavalta on nostettu itämaan tietäjät kansan katseltaviksi. Kävelyretki johdattaa meidät Pietarinkirkon aukiolta Pantheonille, kaikkien jumalien temppeliin, joka on Rooman symboli. Tammikuun arkipäivänä paikka on niin tyhjä, että se tuntuu melkein epätodelliselta. Ylhäältä kattoaukosta laskeutuva valo on pilvisenä päivänä pehmeää ja tuntuu valaisevan tasaisesti kaiken. Pantheonissa ei ole sitä valojen ja varjojen leikkiä, jota roomalaisissa kirkoissa yleensä voi ihailla. Mutta valon lempeys sopii tilaan erinomaisesti. Piipahdamme Rooman ainoassa goottilaisessa kirkossa, Santa Maria sopra Minervassa, jonka keskiaikainen interiööri sulautuu 1800-luvun romanttisiin historiafantasioihin. Kävely päättyy Sant'Andrea della Valleen, jonne Angelotti pakenee Puccinin Toscan alussa. Tosin oopperassa mainittua Attavantin kappelia ei todellisuudessa ole. Sant'Andreassa huomio kiinnittyy jälleen valoon: ikkunoita on paljon, ja niissä on kaikissa keltainen lasi, minkä ansiosta sisätilat lepäävät kellertävässä, iltaruskonomaisessa valaistuksessa.Illalla kokoonnumme jälleen seminaariin: luennon lisäksi keskustelemme Goethen ja Vasarin teksteistä. Giorgio Vasari kirjoitti Taiteilijaelämäkertoihinsa laajan kuvauksen Michelangelo Buonarrotin elämästä ja tuotannosta. Teksti alkaa apologialla, jossa Vasari vakuuttaa kaiken perustuvan vedenpitäviin tosiasioihin. Vahvasti nousee esiin 1500-luvun taiteilijoiden tunnemaailma: taiteilijat ovat kateellisia toisilleen ja kilpailevat niin tehtävistä kuin taidoistaankin. Vasari on avoimen puolueellinen: Jumala on lähettänyt Michelangelon maan päälle näyttämään, mitä taiteen keinoin voi saavuttaa.
1 kommentti:
Kirjoitit Vasarin maininneen, että Jumala toi Michelangelon maan päälle näyttääkseen, mitä taiteen avulla voi saavuttaa. Jouluisessa kirjoituksessasi huomioit seimen rakentamisen Rooman keskustaan. Katolisen kirkon uskonto on näkyvämpää kuin meillä luterilaisilla, meillä on tietenkin joulukirkko, laulut ja valaistut hautausmaat. Roomassa joulun seimi tuo konkreettisesti sen esiin, mitä Joulun avulla voisi saavuttaa. Ihmiskunnalle toivoa, rauhaa ja rakkautta julistaa joulu. Mutta muistaakseni joulun aikoihin Pyhä maa hyökkäsi Palestiinaa. Terttu Saukko
Lähetä kommentti