Rooma-kurssin ehdottomiin kohokohtiin kuuluu käynti Pietarinkirkon alla sijaitsevassa nekropoliissa. Nykyinen Pietarinkirkko sijaitsee paikalla, jossa keisari Neron aikana oli sekä areena että hautausmaa. Tähän roomalaiseen nekropoliin pyhä Pietari tarinan mukaan haudattiin, ja oletetun leposijan kohdalle Konstantinus rakennutti basilikan 300-luvulla. Sittemmin haudan ympärille ja päälle on rakentunut yhä suurempia pyhäkköjä, mutta alttarin paikka on pysynyt samana. Nykyisen, Berninin suunnitteleman baldakiinin alla on vanha Konstantinuksen basilikan alttari. Vielä 1900-luvun alussa Pietarinkirkon salaisuudet olivat rakennuksen perustusten kätköissä. Kun paavi Pius XI kuoli helmikuussa 1939, hänen arkkuaan ryhdyttiin sovittamaan hautakammioon mahdollisimman lähelle kaikkein pyhintä, mutta rakenteet eivät tahtoneet antaa periksi. Samalla paljastui vanhempia kerrostumia, jotka olivat liian houkuttelevia kätkettäviksi uudelleen. Koska liikuttiin kristinuskon kannalta delikaatissa ympäristössä, seuraava paavi Pius XII palkkasi viisi arkeologia tekemään kaivauksia kaikessa hiljaisuudessa. Tutkimuksia tehtiin salaa yhteensä kymmenen vuotta, vuosina 1939-49. Konstantinuksen basilikan alta avautui kokonainen nekropoli katuineen, holvauksineen ja sarkofageineen. Koska kristinusko oli vasta vakiintumassa, vain pieni osa haudoista sisälsi kristillisiä viitteitä. Vaikuttavin on vapautetun orjan hautakammion kattoon kirjailtu mosaiikki, jossa Kristus esitetään Helioksena.Samaan aikaan kun vaelsimme muinaisen hautausmaan sokkeloissa, ylhäällä Pietarinkirkossa vietettiin hautajaisia. Kardinaalin kuoleman johdosta itse paavi Benediktus oli seremoniaa johtamassa. Juuri kun olimme pienessä rukoushuoneessa alttarin alla, ylhäältä kaikui paavin ääni. Kaivoin nauhurini esiin ja äänitin korkeuksista kantautuvan rukouksen. Alussa kuuluvat myös oppaan kuiskaukset. Äänitiedosto löytyy tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti