Unohtumaton valssi (1938)

Julien Duvivierin nimissä kulkeva Unohtumaton valssi (The Great Waltz, 1938) tuli televisiosta vuonna 1996, mutta monta vuotta ehti vierähtää ennen kuin nauhoitteeseen tuli tartuttua. Olemme viime aikoina katsoneet useita saksalaisia ja itävaltalaisia valssielokuvia 1930- ja 1940-luvuilta, ja väistämättä Unohtumaton valssi tuntuu oudolta kulttuuriselta kajastukselta Géza von Bolváryn ja Willi Forstin loisteliaisiin musiikkielokuviin verrattuna. Tarina mytologisoi valssin historiaa, esittää Johann Straussin sliipattuna filmitähtenä ja kehittyy tutun oloiseksi kolmiodraamaksi. Silti elokuvan valmistumisen ajankohta on kiinnostava. Sen kuvaukset käynnistyivät keväällä 1938, kun Itävalta oli juuri liitetty Saksaan. Oliko Unohtumaton valssi historiaan projisoitu kannannotto ajankohtaiseen tilanteeseen tai käyttikö MGM tietoisesti hyväksi itävaltalaisen kulttuurin nousua parrasvaloihin?

Unohtumaton valssi on hämmentävä emigranttien kokoontumispaikka. Käsikirjoitus perustuu saksalaissyntyisen Gottfried Reinhardtin alkuperäisaiheeseen, josta liettualaissyntyinen Samuel Hoffenstein ja itävaltalainen Walter Reisch tekivät käsikirjoituksen. Kreditoimattomati tekstiin oli vaikuttamassa myös itävaltalainen Vicki Baum, Grand Hotelin (1932) kirjoittaja. Ohjaukseen osallistui ranskalaisen Julien Duvivierin lisäksi myös itävaltalainen Josef von Sternberg. Ranskalaista sävyä tarinalle antaa päärooliin, Johann Strauss nuoremmaksi, välittu Fernand Gravey. Straussin vaimoa Poldia esittää Luise Rainer, joka oli paennut Saksasta 1933. Poldin kilpailijaa, Straussin rakastettua Carla Donneria puolestaan esittää virolaistaustainen laulaja Miliza Korjus merkittävimmässä elokuvaroolissaan. Korjus laulaa kauniisti, mutta tuntuu, että hän on äänessä liikaakin, ja elokuva muuttuu Straussin mytologisoinnista Korjusin tähteyden rakentajaksi.

Vuoden 1848 vallankumouksen kuvauksessa Unohtumaton valssi viittaa hienovaraisesti Euroopan ajankohtaisiin tapahtumiin, mutta MGM oli epäilemättä varovainen pidemmälle menevien kommenttien suhteen. Straussin elämään Unohtumaton valssi sitoutuu vain väljästi, eikä tarinan romanssilla, sävellysten alkuperään liittyvistä tarinoista puhumattakaan, ole mitään katetta todellisuudessa. Eikä ole tarkoituskaan. Erityisesti jää mieleen elokuvan alku, jonka myyttinen Wien tuo häivähdyksenomaisesti mieleen saman ajan itävaltalaiset elokuvat, ja tuntuu, että Dommayerin (Herman Bing) hahmo on tehty jäljitelmäksi Hans Moserin periwieniläisestä hahmosta. Duvivierin kädenjälki näkyy valssikohtauksien villeissä taustaprojektioissa ja lopun fantastisissa orkesterinäkymissä, joissa viulistien rivit tuntuvat kumpuavan Tonavan aamu-usvasta.