Vuonna 2010 legendaarinen turkulainen TVO-klubi joutui lopettamaan toimintansa. Sen pitkäaikainen ylläpitäjä oli Turun Yliopiston Varsinaissuomalainen Osakunta ry (TVO), vuonna 1928 perustettu varsinaissuomalaisten opiskelijoiden yhteenliittymä. Vuodesta 1956 lähtien TVO majaili ylioppilastalolla Rehtorinpellonkadulla. Klubitoiminta alkoi vuonna 1961 jazzhenkisillä Jam Session -illoilla, mutta 60-luvun kuluessa paikasta tuli rockmusiikin tärkeä foorumi, jossa nuoret, aloittavat bändit pääsivät hiomaan taitojaan.
Janne Leimolan ohjaama ja Tito Teittisen ja Emma Vartiaisen käsikirjoittama Ääniä maan alta on kunnianosoitus klubille, jonka suojissa omaehtoinen, vaihtoehtoinen kulttuuritoiminta saattoi elää ja hengittää. TVO:n suojissa ovat esiintyneet monenlaiset kokoonpanot Suomen talvisodasta Hortto Kaaloon, Tasavallan Presidentistä Lord Vicariin. Dokumentissa M. A. Numminen muistelee ensimmäistä keikkaansa TVO:lla vuonna 1963. Muistikuvia kuullaan myös Kauko Röyhkältä, joka esiintyi osakunnissa jo vuonna 1979, ja muiltakin 500 kg lihaa -yhtyeen jäseniltä.
TVO ei ollut vain rockmusiikin mekka, kuten Tapani Kinnusen ja Juba Tuomolan puheenvuorot kertovat. TVO oli myös runouden ja elokuvan estradi. Elokuva-tapahtumista suurin oli vuonna 1992 järjestetty Kaurismäki Films Go Turku, jossa esityksiä oli TVO:n lisäksi muun muassa elokuvateatteri Dominossa. Helposti unohtuu, että TVO oli myös kansainvälinen klubi: 1980-luvun alussa Rehtorinpellonkadun hämärässä kuultiin sellaisia legendaarisia bluesmuusikoita kuin Buddy Guy, Otis Rush ja Big Joe Williams.
Haastattelujen lisäksi Ääniä maan alta navigoi TVO:n tiloissa ja jättää muistijäljen paikasta, joka pian elokuvan kuvaamisen jälkeen riisuttiin remontointia varten. Kaikesta kuultaa vaikeus ymmärtää, miksi merkittävän kulttuuriklubin lopettamisen täytyi tapahtua. Oliko kyse vain operaatiosta, jolla ylioppilastalon remonttiin saatiin mahdollisimman paljon tukirahaa?
Muutoksen kynnyksellä Ääniä maan alta ei vaivu melankoliaan. Se dokumentoi taitavasti merkittävän luvun Turun viime vuosikymmenien kulttuurihistoriasta. TVO elää muistoissa – ja nyt se elää myös elokuvana.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti