Mauvaise graine (1934)

Tuntuu hyvältä palata katsomaan 1930-luvun alun eurooppalaista elokuvaa! Nuo muutamat vuodet vuosikymmenen alussa olivat ratkaisevia: talouslama painoi päälle, äänielokuva otti ensiaskeleteitaan, poliittinen tilanne kiristyi, ja monet elokuvantekijät Saksasta ja Itä-Euroopasta tulvivat Pariisiin etsimään mahdollisuuksiaan. Useat päätyivät Lontoon kautta Yhdysvaltoihin, mutta monelta matka jäi kesken. Selviytyjiin kuului itävaltalainen Billy Wilder, joka oli jo Saksassa käsikirjoittanut useita elokuvia. Näistä olen viimeksi katsonut Paul Martinin ohjauksen Kultainen unelma (Ein blonder Traum, 1932), Géza von Bolváryn rikoskomedian Naisten unelma (Was Frauen träumen, 1933) ja Robert Siodmakin ja Edgar G. Ulmerin klassikon Ihmisiä sunnuntaina (Menschen am Sonntag, 1930). Ranskassa valmistunut Mauvaise graine (1934) oli Wilderin ensimmäinen ohjaus, jonka hän toteutti yhdessä Alexander Eswayn kanssa. Esway oli alun perin nimeltään Sándor Ezry. Toisen maailmansodan molemmin puolin Esway teki uraa Iso-Britanniassa ja Ranskassa. Vähän ennen kuolemaansa hän ohjasi Yves Montandin tähdittämän harvinaisen nyrkkeilyelokuvan L'Idole (1947).

Mauvaise graine on rouhea, kaikkea muuta kuin hiottu komedia, mutta juuri siksi se on kiinnostava. Autoilulla on tässä keskeinen asema, niin kuin niin monessa 1930-luvun alun elokuvassa. Näkökulma on kuitenkin poikkeuksellinen. Keskiössä on autovarkaiden joukko, jonka pauloihin päähenkilö Henri (Pierre Mingand) päätyy. Erikoinen tarina syntyi ison käsikirjoittajajoukon kynäilemänä. Wilderin ohella tekstiä tuottivat königsbergiläinen Max Kolpé ja Brnossa syntynyt H. G. Lustig, jotka molemmat olivat saapuneet Wilderin tapaan Pariisiin keväällä 1933. Ranskankielistä apua tiimiin toi Claude-André Puget. Wilder on myöhemmin muistellut, miten improvisoitua elokuvan tekeminen oli. Studion sijasta kuvauksia tehtiin autokaupassa, hotellihuoneessa ja kadulla. Wilder totesikin, että Mauvaise graine oli kuin uuden aallon elokuva vuosikymmeniä ennen kuin käsitettä nouvelle vague edes tunnettiin!

Elokuvan nimi Mauvaise graine, englanniksi Bad Seed, viittaa siihen, miten nuorisoon aikalaismaailmassa suhtauduttiin. Pahantapaiset nuoret olivat menetettyjä tapauksia, pilaantunutta siementä, jota pitäisi ojentaa. Elokuvan alussa nuoret elävätkin huolia vailla ja ajautuvat huonoille teille. Virkistävää on kuitenkin, ettei elokuva heitä tuomitse. Päinvastoin, Mauvaise graine loppuu kuin Aki Kaurismäen elokuva, jossa laiva lippuu viimeisissä kuvissa horisonttiin. Nuorilla on mahdollisuus uuteen elämään. Lopussa Henri pakenee rakastettunsa Jeannetten (Danielle Darrieux) kanssa kohti Marseillea ja nousee laivaan. Tuntuu, että tämä lopetus kuvastaa myös maailmanpoliittista tilannetta 1930-luvun alussa: Euroopasta on päästävä pois.

Muuten: elokuvan naispääosassa nähdävä Danielle Darrieux oli syntynyt 1. toukokuuta 1917 ja oli aloittanut elokuvauransa 13-vuotiaana vuonna 1931. Ensi keväänä Darrieux täyttää sata vuotta.