Vakoojat (1957)

Henri-Georges Clouzot'n Vakoojat (Les espions, 1957) on absurdismia lähentelevä kylmän sodan kuvaus, jossa Ranskan maaseudulla sijaitseva psykiatrinen hoitolaitos täyttyy kansainvälisistä agenteista. Sairaalan johtaja tohtori Malik (Gérard Séty) ottaa vastaan suurehkon summan rahaa ja lupaa vastineeksi majoittaa mystisen agentin. Eipä aikaakaan kun paikalle ilmaantuu aurinkolaseihin sonnustautunut Alex (Curd Jürgens), joka vaatii yösijaa. Elokuvan alussa asetelmaa on vaikeaa hahmottaa, sillä tuntuu, että paikka kuhisee agentteja jo ennen kuin mitään on edes tapahtunut. Salaisen palvelun kaartiin kuuluvat Michel Kiminsky (Peter Ustinov) ja Sam Cooper (Sam Jaffe). Vähitellen paljastuu, että agentit pyrkivät jäljittämään Itä-Berliinistä paennutta tiedemiestä Hugo Vogelia (O.E. Hasse), jota lopulta ei pystytä saamaan kiipeliin. Muutoinkin elokuva tuntuu jäävän avoimeksi: Clouzot ei tarjoa sulkeumaa vaan maailman, joka on lähtökohtaisesti epäselvä ja keskeneräinen. Kuvaavaa on, että Malikin potilas Lucie (Véra Clouzot) pystyy elokuvan lopussa juuri ja juuri muodostamaan lauseen: jotakin on sittenkin liikahtanut, mutta sekä Lucie että tri Malik jäävät häilymään epätietoisuuden partaalle. Lopussa puhelin soi, mutta vastausta katsoja ei koskaan kuule. Erikoinen, poikkeuksellinen, järjetön elokuva kylmän sodan maailmasta!