Tihruttelin junamatkalla Rovaniemeltä Turkuun Jean Negulescon film noir -klassikon Suurhuijari Dimitrios (The Mask of Dimitrios, 1944). Junassa ollaan myös elokuvassa, vaikka suurin osa matkustamisesta onkin tiivistetty draaman ulkopuolelle. Suuntimina ovat Idän pikajunan määränpäät, Istanbul ja Pariisi: tarina alkaa Bosborin salmen rannalta, josta löytyy Dimitrios Makropoulosin ruumis. Istanbulista tapahtumat etenevät Ateenaan, Sofiaan, Belgradiin ja Geneveen, kun hollantilainen jännityskirjailija Cornelius Leyden (Peter Lorre) yrittää selvittää mystisen Dimitriosin (Zachary Scott) vaiheita. Dimitrios paljastuu pikkurikolliseksi, jonka ympärillä pyörii laaja vakoiluvyyhti. Arvoituksellinen hahmo on herra Peters (Sydney Greenstreet), joka ei voi uskoa Dimitriosin kuolleen. Epäily osoittautuu oikeaksi, kun tarina huipentuu Pariisissa ja kreikkalaisen ja turkkilaisen identiteetin rajalla häilyvä Dimitrios paljastuu naamioidensa takaa.Romanialaissyntyinen ohjaaja Jean Negulesco liikkuu itäisessä Keski-Euroopassa kuin kala vedessä, vain hieman ennen rautaesiripun laskeutumista. Kaikki kohtaukset on tosin purkitettu Warnerin studioilla. Suurhuijari Dimitrios on ehdotonta katsottavaa kaikille Sydney Greenstreetin ja Peter Lorren ystäville. Se tuo mieleen paitsi John Hustonin Maltan haukan (The Maltese Falcon, 1941) myös kaksi vuotta myöhemmin valmistuneen Hustonin käsikirjoittaman ja Negulescon ohjaaman Kolme muukalaista (Three Strangers, 1946). Zachary Scott ja Sydney Greenstreet kohtasivat niin ikään vuonna 1948 Edgar G. Ulmerin Häikäilemättömässä (Ruthless).
Suurhuijari Dimitrioksessa viehättää sen tilallisuus, paikat ja tunnelmat. Tarina on rakennettu takautumien varaan, kun Leyden kohtaa eri kaupungeissa Dimitriosin tuttuja ja rikostovereita.
Hämmästyttävää kyllä, mikäli Elonetiin on luottamista, tätä taitavasti tehtyä rikosmysteeriä ei ole televisiossa näytetty, vaikka film noir -sarjoja on esitetty tämän tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti