Viikonloppu kului tekstejä lukiessa, mutta kahteen elokuvaan riitti aikaa. John Sturgesin lännenelokuvan Kuudes mies (Backlash, 1956) ei aluksi tuntunut kovinkaan mukaansa tempaavalta. Jim Slater (Richard Widmark) etsii Gila Valley -nimisestä paikasta isäänsä, joka on kuollut apassien piirityksessä. Slater tutustuu Karyl Ortoniin (Donna Reed), joka on samantapaisella asialla, etsimässä miestään. Kuudesta väijytykseen joutuneesta miehestä vain yksi on pelastunut - ja siepannut mukaansa kultasaaliin. Tähän asti kaikki on suht' tavanomaista. Varsinainen draama alkaa jännitteestä, onko "kuudes mies" - luopio - Slaterin isä vai Ortonin puoliso. Jos elokuvan suhteuttaa 1950-luvun lopun muihin westerneihin, vastaus on selvä. Etsinnän kohteena on Slaterin isä, ja elokuvasta kasvaa isän ja pojan suhteen kuvaus. Juuri 50-luvulla monessa lännenelokuvassa käsiteltiin perhesuhteita: ajan hengessä ollut sukupolvien konflikti projisoitiin Villiin Länteen. Slaterin isä Jim Bonniwell (John McIntire) ei ole vain hylännyt poikaansa vaan osoittautuu alhaisimmaksi roistoksi, mitä kuvitella saattaa. Yhteentörmäys isän ja pojan välillä on väistämätön, mutta käsikirjoittaja Borden Chase välttää isänmurhan - vaikka lähellä se on...
Samaan aikaan toisaalla: jos John Sturgesin Kuudes mies on isän ja pojan suhteiden katkeraa tilitystä, Edvin Laineen Kultamitalivaimo (1947) jatkaa Hollywoodin screwball-perinteitä käsittelemällä sukupuolten välistä taistelua. Toivo Kauppisen käsikirjoittamassa tarinassa kuvataan kahta avioparia, joiden elämä kriisiytyy naisurheilun vuoksi. Ville Suvisen (Tapio Rautavaara) puoliso Enni (Ritva Arvelo) voittaa aloituskohtauksessa aitajuoksukilpailun ja nousee suomalaisen urheilun lupaavimmaksi tähdeksi. Sirpa Orava (Hillevi Lagerstam) puolestaan voittaa kuulantyönnön samaan aikaan, kun aviomies Aarne (Hannes Häyrinen) kuuntelee miehisen suuttumuksen vallasta radiosta "vaalean amatsoonin" menestystä. Kultamitalivaimo yrittää tavoittaa Hollywood-tyylistä sanailua, mutta melko hidasliikkeiseltä lopputulos vaikuttaa esikuviin nähden. Elokuvan lopputulos on kaksijakoinen. Toisaalta teos kritisoi ennakkoluuloja naisurheilua kohtaan. Aarnen tuohtumus osoitetaan naurunalaiseksi. Sirpa ei kuitenkaan kestä konfliktia miehensä kanssa vaan lopettaa urheilun. Villen ja Ennin välirikko kestää kauemmin. Ville nöyrtyy ja alkaa harrastaa keihäänheittoa: hänen pitää saavuttaa puolisonsa kunnioitus kilpakentillä. Tämä ratkaisu tuntuu sinänsä hyvältä - vaikka tietysti Villen urheiluharrastuksesta tulee olympiavoittaja Tapio Rautavaaran performanssia. Lopun kaksinaisuus tulee oikeastaan siitä, että Ennin urheilu paljastuu tavoitteelliseksi. Hän on parantunut sairaudesta ja voi urheilemisen kuntouttamana tulla raskaaksi. Viimeisissä kuvissa annetaan ymmärtää, että Villen täytyykin jatkaa urheilua, kun taas Enni "kultamitalivaimona" voi omistautua äitiydelle. Sukupuolijärjestys palaa uomiinsa hetkellisen kumouksen jälkeen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti