Pieni suuri mies (Little Big Man, 1970)

Pitkästä aikaa tulimme katsoneeksi Arthur Pennin elokuvan Pieni suuri mies (Little Big Man, 1970), joka on uuden Hollywoodin tunnetuimpia teoksia. Se on myös revisionistinen western, joka kritisoi ja kyseenalaistaa lännenelokuvan konventioita. Toisaalta se on genrehybridi, jossa on komediallisia jaksoja ja yhteiskunnallista satiiria. Tämä tyylittely on paljolti velkaa Thomas Bergerin alkuperäisromaanille, joka ilmestyi vuonna 1964, ammensi lännenkirjallisuuden kliseistä ja yhdisti kokonaisuuteen pikareskiromaanin piirteitä. Veijarimaisuus on tarttunut myös Arthur Pennin elokuvaan, varsinkin sen alkuosaan, jossa seurataan pikavauhtia päähenkilön, Jack Crabin (Dustin Hoffman) elämänvaiheita. Cheyenne-yhteisön kasvattama Jack ehtii esiintyä viattomana adoptiolapsena, puoskarin apupoikana ja nopeakätisenä asesankarina.

Pieni suuri mies alkaa ja päättyy nykyhetkeen, jossa 121-vuotias vanhus kertoo elämäntarinaansa. Tämä rakenne tulee niin ikään alkuperäisromaanista, jossa päähenkilö on tosin vasta 111-vuotias. Jo päähenkilön ikä saa epäilemään kertojaa epäluotettavaksi, ja on selvää, että tämä asetelma antaa myös vapauksia niiden historiallisten tapahtumien suhteen, joita romaani ja elokuva kuvaavat. Ainakin minua elokuvan aloitus jaksaa naurattaa. Crabia tulee tapaamaan tutkija, joka on kiinnostunut alkuperäisten amerikkalaisten elämäntavoista, mutta Crab kertoo olevansa Little Bighornin taistelun ainoa eloonjäänyt. Tutkijaa ei sotahistoriallinen tapahtuma kiinnosta. Tästä tarina lähtee liikkeelle, ja Crabin kertomuksessa menneisyyden eri tasot todellakin kohtaavat, tavalla jota tutkija ei ole osannut ennakoida. 

Pieni suuri mies alkaa komediallisin painotuksin, mutta se vakavoituu ensimmäisen 45 minuutin jälkeen. Crab palaa uudelleen kasvattajayhteisönsä jäseneksi mutta kohtaa traagisen menetyksen, kun ratsuväki hyökkää yllättäen reservaattiin. Tuntuu, että Arthur Pennin kuvaus ammentaa ajankohtaisesta Vietnamin sodan ahdistuksesta, mutta samalla se kuvaa Yhdysvaltain historian tärkeää taitekohtaa. Kenraali Custerin roolissa Richard Mulligan rakentaa mieleenpainuvan karikatyyrin. Vaikuttava on myös vanhenevan päällikön roolissa nähtävä Chief Dan George (Geswanouth Slahoot, 1899–1981). Ja tietysti Dustin Hoffman tuntuu tässä elokuvassa poikkeuksellisen muuntautumiskykyiseltä.