Nukkuva tiikeri (The Sleeping Tiger, 1954)

Yhdysvaltalaissyntyinen Joseph Losey aloitti uransa jo kotimaassaan, mutta mainetta hän niitti vasta muutettuaan Eurooppaan 1950-luvulla. Losey kuului niihin elokuvantekijöihin, joiden oli Hollywoodin kommunistijahdin tuloksena jatkettava uraansa muualla. Tuloksena oli Iso-Britanniassa valmistunut film noir -henkinen psykologinen jännityselokuva Nukkuva tiikeri (The Sleeping Tiger, 1954). Ohjaus oli Loseyn, mutta krediiteissä mainitaan Victor Hanbury, joka antoi luvan käyttää nimeään. Loseyn uran kannalta olennaista oli myös yhteistyö näyttelijä Dirk Bogarden kanssa, joka alkoi tästä elokuvasta ja huipentui vuonna 1963 valmistuneeseen Palvelijaan (The Servant, 1963).

Nukkuva tiikeri alkaa Lontoon kadulta. Pikkurikollinen Frank Clemmons (Dirk Bogarde) pysäyttää psykiatri Clive Esmondin (Alexander Knox). Kun Edmondin puoliso Glenda (Alexis Smith) palaa kotiin Pariisista, hän huomaa miehensä ottaneen rikollisen kotiin asumaan. Ammatillinen kunnianhimo on ottanut vallan, ja Esmond uskoo voivansa parantaa rikollisen tutkimalla tämän lapsuuden traumoja. Samaan aikaan Clemmons käyttää isäntäänsä hyväksi niin paljon kuin ehtii. Asetelma tuo jo mieleen Palvelijan siinä mielessä, että siinäkin Bogarden näyttelemä tunkeilija saa vähä vähältä yhä enemmän valtaa. Lopulta Clemmons onnistuu kietomaan Glendan pauloihinsa. Alussa Joseph Loseyn ohjaus tuntuu epävarmalta, mutta tunnelma tiivistyy, mitä pidemmälle tarina kulkee. Clemmonsin yllättävä paraneminen on kylläkin aikamoinen antikliimaksi, sillä tarinan ihmissuhteista olisi saanut vieläkin enemmän irti venyttämällä jännittynyttä asetelmaa.