Gun Hill – kuoleman kukkula (Shoot Out, 1971)

Gun Hill – kuoleman kukkula (Shoot Out, 1971) oli Henry Hathawayn toiseksi viimeinen elokuva. Pitkän uran tehnyt ohjaaja niitti mainetta vielä varttuneellakin iällä, sillä vuonna 1969 valmistunut Kova kuin kivi (True Grit) oli osoittautunut sekä arvostelu- että yleisömenestykseksi. Gun Hill – kuoleman kukkula oli selvästi yritys ratsastaa edellisen menestyksen varassa, ja tiettävästi Gregory Peck lähti mukaan juuri tästä syystä, etsimään nostetta uralleen. Toisin kuitenkin kävi, ja Gun Hill – kuoleman kukkula jäi pettymykseksi. Samalla päättyi pitkän linjan lännenelokuvien ohjaajan taival genren parissa: Hathaway oli aloittanut jo 30-luvun alussa Randolph Scottin tähdittämien westernien tekijänä, ja hän ehti nähdä lajityypin kehityskaaren Hollywoodissa äänielokuvan varhaisvaiheesta 50-luvun huippuvuosiin sekä sen jälkeiseen eurowesternin synnyttämään kriisiin.

Gun Hill – kuoleman kukkula muistuttaa 1950-luvun lännenelokuvia siinä mielessä, että päähenkilö Clay Lomax (Gregory Peck) on ikääntyvä gunfigher, joka etsii ulospääsyä vanhasta elämästään, hieman samaan tapaan kuin Peckin tähdittämän Henry Kingin westernin Ase kädessä (The Gunfighter, 1950) päähenkilö. Sodan jälkeisestä tilanteesta muistuttaa myös sukupolvikonflikti, sillä Lomax joutuu tekemisiin nuorten rikollisryhmän kanssa. Tosin Hathawayn 70-luvun alun tulkinnassa nuoret ovat enemmänkin huligaaneja kuin 50-luvun westernien kapinallisia. Parhaimmillaan Gun Hill – kuoleman kukkula on kuvatessaan Lomaxin suhdetta lapseen, pieneen Deckyyn (Dawn Lyn), joka etsii hänestä turvaa.