2. tammikuuta 2021

Seikkailujen sankarit (The Man Who Would Be King, 1975)

John Hustonin Seikkailujen sankarit (The Man Who Would Be King, 1975) oli pitkän unelman lopputulos. Tiettävästi Huston suunnitteli elokuvaa Rudyard Kiplingin novellista jo 1950-luvulla, ja päärooleihin hän kaavaili Clark Gablea ja Humphrey Bogartia. Voin hyvin kuvitella, millainen tunnelma elokuvassa olisi ollut, vaikka en ole varma, miten uskottavasti Gable ja Bogart olisivat näytelleet brittisotilasta. Huston hautoi suunnitelmaansa tämän jälkeenkin ja suunnitteli rooleihin Burt Lancasteria ja Kirk Douglasia... Projekti toteutui vasta paljon myöhemmin, ja veijarimaisten sankareiden, Danielin ja Peachyn, rooleihin valikoituivat Sean Connery ja Michael Caine. Alkuperäisen tarinan anonyymi kertoja on elokuvasovituksessa kirjailija itse, ja Kiplingin rooliin pestattiin Christopher Plummer. 

Seikkailujen sankarit sijoittuu 1800-luvulle, kolonisoituun Intiaan, jossa kaksi brittisotilasta lähtee kohti pohjoista etsimään sekä aarteita että omaa valtakuntaa. Daniel ja Peachy taivaltavat kohti kaukaista Kafiristania, joka sijaitsee Afganistanin koillisosassa, nykyisessä Nurestanin maakunnassa. Niin Kiplingin alkuperäistarinassa kuin Hustonin elokuvassakin Kafiristanissa muistellaan vielä Aleksanteri Suuren aikakautta. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, sillä Aleksanterin muisto elää tänäkin päivänä niillä alueilla, joihin Aleksanterin retket ulottuivat. Kiinnostavaa on kuitenkin se tapa, jolla Seikkailujen sankarit suhteutuu tähän kulttuuriseen muistiin. Paikalliset mainitsevat ”Sikanderin” jumalallisena hahmona, johon myös Daniel ja Peachy vertautuvat. Hustonin elokuva kuvaa kafiristanilaisia vieraana, tuntemattomana ja arvaamattomana kansana ja tuntuu olevan peruuttamattomasti koloniaalisen katseen sisällä. Samaan aikaan elokuva kuitenkin etääntyy kohteestaan, eikä lopulta brittiläisten onnenonkijoiden ja Aleksanteri Suuren välillä ole suurtakaan eroa. Molemmat ovat tunkeilijoita maailmassa, jota he eivät ymmärrä. Ottaessaan vastaan kuninkuuden Daniel on hyväntahtoinen mutta samalla auttamattoman ymmärtämätön. 

Ei kommentteja: