Pariisi 2: Musée d'Orsay ja CRI

Aikataulu salli juuri ja juuri visiitin Musée d'Orsayhin: sade vihmoo, mutta siitä huolimatta väkeä on jonossa uskomattoman paljon. Musée d'Orsay on modernin ranskalaisen taiteen mekka, mutta toisaalta olisi kiinnostavaa nähdä enemmän myös 1800-luvun historiallista maalaustaidetta, aikanaan vaikutusvaltaista mutta nyttemmin unohdettua. Musée d'Orsayssa on Alexandre Cabanelin jättiläismäinen maalaus Francesca da Riminin ja Paolo Malatestan kuolemasta. Kuvassa murha on jo tapahtunut, ja surmaaja katsoo viimeisen kerran verhon takaa. Kirja on kirvonnut Francescan kädestä, ja kirjahan on tässä syyllinen, niin kuin Danten Jumalainen näytelmä kertoo. Romanttinen tarina sai Francescan ja Paolon hairahtumaan lemmensuudelmaan.

Akateemisen historiamaalauksen taituri oli Jean-Léon Gérôme (1824-1904), joka kuvasi muun muassa antiikin Roomaa ja itämaisia aiheita. Jostakin syystä Gérômen töitä on Musée d'Orsayssa vain muutama. Erityisen vaikuttava on kuva Golgatalta. Niin roomalaisten joukot kuin surijatkin ovat häipymässä ristiinnaulittujen luota kohti Jerusalemia, joka näkyy kaukana takana. Vain krusifiksien varjot heijastuvat kuvan etualalle.

Gérômen maalauksen tummuus tuo mieleen 1800-luvun monokromaattiset öljyvärimaalaukset, joihin törmää harvoin. Viimeksi muistan nähneeni Theodor Pixisin (1831-1907) teoksen Faust und Gretchen, Mephisto und Frau Marthe im Garten (1863). Musée d'Orsaysta löytyy Gustave Dorén maalaus Enigma, joka tuo mieleen Dorén kirjakuvitukset. Victor Hugon runoon pohjautuva näkymä on painajaismainen.

Museon jälkeen on vuorossa iltaohjelmaa. Käymme tutustumassa CRI:hin eli Centre de Recherche Interdisciplinaireen, joka sijaitsee lähellä Luxembourgin puistoa. Vaikuttavaa on se tapa, jolla yksikön maisteri- ja tohtorikoulutus tapahtuu epähierarkkisesti, yhteisöllisyyttä korostaen. Uudet opiskelijat aloittavat yhteisellä viikon seminaarilla, joka työskentelee aamusta iltaan. Luovuuden rajoja koetellaan, kulttuurisia rajoja tunnistetaan, ja rakennetaan yhteistä kieltä. Viikon loppua kohti leikki muuttuu työksi, ja opiskelijat toteuttavat kuvitteellisen projektihakemuksen.