Tanssikoulu (1943)

Malcolm St. Clair ohjasi Stan Laurelin ja Oliver Hardyn tuotannon loppupäässä farssin Tanssikoulu (The Dancing Masters, 1943), joka nähtiin Suomessakin joulupäivänä 1944. Ikä alkaa jo selvästi koomikkoparia painaa, mutta jalka nousee vielä kepeästi niin kuin alun tanssisalikohtaus osoittaa. Tarinaan punoutuu romanssi: köyhä nuori keksijä Grant (Robert Bailey) on kehitellyt ”näkymätöntä sädettä” ja rakastunut tehtailijan tyttäreen Trudyyn (Trudy Marshall). Hauskimmillaan Tanssikoulu on kohtauksessa, jossa Trudy kutsuu Grantin lisäksi Ohukaisen ja Paksukaisen kotiinsa. Tehtailijaisän pitäisi vaimoineen olla lähdössä Washingtoniin, mutta lento on peruutettu. Kaaos on valmis, kun Laurel ja Hardy piiloutuvat makuuhuoneeseen... Loppu huipentuu mykkäelokuvamaisesti, kun Laurel ja Hardy jäävät yksin linja-autoon, joka kiitää hallitsemattomasti liikenteen seassa. Uusi lisä on kuitenkin auton syöksyminen vuoristoradalle – kohtalokkain seurauksin, ja vielä Wagnerin Valkyyrioiden ratsastuksen tahdissa.