15. syyskuuta 2009

Kivinen kukka (1946)

Äitini täyttää tänään vuosia. Joskus kauan sitten hän muisteli lapsuudessa näkemäänsä elokuvaa Kivinen kukka. Pitkään aikaan en saanut selville, mistä oli kyse, tai sitten en vain osannut etsiä oikein. Elonet-tietokannasta asia ratkesi helposti: kyse on Alexander Ptushkon satuelokuvasta Kivinen kukka (Kamennyi tsvetok, 1946), joka sai Suomen ensi-iltansa Helsingin Capitolissa 29. marraskuuta 1946. Äiti näki elokuvan Merikarvialla, varmaankin heti seuraavana vuonna. Venäläinen, hehkuvissa väreissä kuvattu satu piirtyi 14-vuotiaan nuoren mieleen lähtemättömästi. Sittemmin Kivinen kukka nähtiin televisiossa kahdesti, vuosina 1959 ja 1968, mutta televisiota ei vielä kaikilla siinä vaiheessa ollut. Meillä näköradio oli jo vuonna 1968, mutta Kivisen kukan esitys 15. toukokuuta taisi mennä sivu suun.

Suomalaiset muistavat Alexander Ptushkon Kalevalaan perustuvan Sammon (1959) ohjaajana. Vuosia sitten hankin Venäjän elokuvasäätiöstä RUSCICOsta kaksi ohjaajan viimeistä satuelokuvaa Satu kuningas Saltanista (Skazka o tsare Saltane, 1966) ja Ruslan ja Ljudmila (Ruslan i Ljudmila, 1972). Nyt RUSCICO on julkaissut myös Kivisen kukan, ja posti toi levyn viime viikolla.

Kivinen kukka kertoo vanhasta kivenhakkaajasta Prokopytsistä, jonka ottopoika Danila kasvaa malakiitin työstämisen mestariksi. Danilan taiteellinen inhohimo kasvaa, ja hän haluaa vangita kiveen kaikkien kukkien kauneuden. Vanhukset kertovat tarinan Kuparivuoren emännästä ja kivisestä kukasta, eikä Danila voi vastustaa kiusausta. Hänen on pakko nähdä ihmeellinen kukka, vaikka tarina kertoo, ettei Kuparivuoren valtiatar ole koskaan päästänyt vangitsemiaan kivenhakkaajia käsistään. Toisin kuin Andersenin Lumikuningattaressa, Kivisen kukan valtiatar osoittautuu hyväntahtoiseksi: hän on vain koetellut Danilan rakkautta.

Vaikuttavina Kivisessä kukassa on näyttämökuva. Elokuva on tehty kokonaan studiossa, ja ennen kaikkea fantastiset metsät tempaavat mukaansa. Aivan kuin katsoja harhautuisi venäläisen biologisen museon dioraamojen keskelle: studioon istutettujen koivujen takaa pilkottavat kaksiulotteiset maalaukset.

1 kommentti:

Sedis kirjoitti...

Elonetistä kävi ilmi, että elokuva on muuten saatavissa videona. Ehkäpä meiltäkin löytyisi katseltavaksi, jos joskus tulet uuteen paikkaan tutustumaan.