15. lokakuuta 2005

Lasisydän (1976)

Werner Herzogin elokuvia on ollut ikävä, mutta onneksi useat niistä ovat ilmestyneet dvd:nä. Lasisydän (Herz aus Glas, 1976) kuuluu Herzogin tuotannon avantgardistisimpaan linjaan. Sen päähenkilönä on Hias-niminen paimen (Josef Bierbichler), joka elokuvan alussa enteilee katastrofia. Elämä on kuilun partaalla. Elämän haurauden - lasimaisuuden - kohtaa pieni kylä, jonka vauraus perustuu rubiinilasin tuotantoon. Tehtaan nokkamies on kuollut ja vienyt salaisuuden mukanaan hautaan. Yhteisö ajautuu hysteriaan ja epätoivoon, josta se ei enää kykene nousemaan. Herzogin tyyli on minimalistinen, mutta ainakin minut niukka kerronta saa mukaansa. Itse tulkitsen elokuvan kommenttina modernisaatioon. Kylä elää luonnon manipulaatiosta, mutta lopultakin aineellinen menestys on hiuskarvan varassa. Yhteisö on teollisen toiminnan mukana heittäytynyt teknologiansa varaan ja ottanut samalla riskin kaiken romahtamisesta. Kun rubiinilasin resepti katoaa, moderni mieli särkyy kuin lasisydän.

Ei kommentteja: