Poliisit (1922)

Buster Keatonin tähdittämä Poliisit (Cops, 1922) nähtiin Suomessa jo vuonna 1924 nimellä Buster ja poliisiparaati, ja kieltämättä sana ”poliisiparaati” luonnehtiikin lopputulosta hyvin. Tässä elokuvassa Buster todellakin törmää poliisiparaatiin ja tuloksena on ennennäkemätön takaa-ajo. Poliisit-elokuvalla on mittaa vain 18 minuuttia, mutta siinä ajassa se ehtii paisutella teemansa melkein surrealistisiin mittoihin. On todettu, että Buster Keatonin ja Edward F. Clinen yhdessä käsikirjoittama ja ohjaaama elokuva valmistui juuri Fatty Arbucklen paljon kohua saavuttaneen raiskaus- ja murhaoikeudenkäynnin aikaan. Keaton ja Arbuckle olivat tehneet yhdessä kolmetoista lyhytelokuvaa vuosina 1917–1921. Keaton otti itse kantaa Arbucklen skandaaliin ja oli vakuuttunut ystävänsä syyttömyydestä.

Poliisien tunnelma on alusta lähtien synkkä. Tarinaa kehystää rakkaustarina, kun alussa Buster nähdään kaltereiden takana ilmiselvästi rukkasia saamassa. Tosin kalterit paljastuvat portiksi, mutta este on peruuttamaton. Elokuvan lopussa pariskunta kohtaa, mutta täyttymystä ei tule tälläkään kertaa, ja viimeisissä kuvissa Buster, joka on onnistunut telkeämään poliisit omalle poliisiasemalleen, päättää luovuttaa ja avaa ovet. Lopputulos on komediallisuudestaan huolimatta hämmentävä. Toki Poliiseissa on loistavia jaksoja, kuten klassinen keinulaitasketsi.