Vuonna 1950 sydänkohtaukseen menetynyt John M. Stahl oli Hollywoodin suurimpia melodramaatikkoja ennen Douglas Sirkin aikaa. Stahlia ja Sirkiä yhdistää ainakin se, että molemmat tekivät Magnificent Obsession ja Imitation of Life -elokuvat, Stahl jo 1930-luvulla. Minun on kosto (Leave Her to Heaven, 1945) on Stahlin viimeisiä teoksia: se on hehkuvissa väreissä kuvattu film noir, vaikka teos tapahtuukin enemmän kirkkaassa auringonpaisteessa kuin sateisilla suurkaupungin kaduilla. Gene Tierneyn esittämä Ellen on mielipuolinen rakastaja, joka haluaa omistaa rakkautensa kohteet ja varjella niitä mustasukkaisesti. Ellen antaa miehensä (Cornel Wilde) veljen hukkua, ja lopuksi surmaa itsensä voidakseen vierittää syyn viattoman sisarpuolensa niskoille. Elokuva on omituisen patologinen, oikeastaan kummallinen siinä suhteessa, ettei se tuo paljonkaan ymmärrystä Ellenin maanisuuteen.
5. heinäkuuta 2006
Minun on kosto (1945)
Vuonna 1950 sydänkohtaukseen menetynyt John M. Stahl oli Hollywoodin suurimpia melodramaatikkoja ennen Douglas Sirkin aikaa. Stahlia ja Sirkiä yhdistää ainakin se, että molemmat tekivät Magnificent Obsession ja Imitation of Life -elokuvat, Stahl jo 1930-luvulla. Minun on kosto (Leave Her to Heaven, 1945) on Stahlin viimeisiä teoksia: se on hehkuvissa väreissä kuvattu film noir, vaikka teos tapahtuukin enemmän kirkkaassa auringonpaisteessa kuin sateisilla suurkaupungin kaduilla. Gene Tierneyn esittämä Ellen on mielipuolinen rakastaja, joka haluaa omistaa rakkautensa kohteet ja varjella niitä mustasukkaisesti. Ellen antaa miehensä (Cornel Wilde) veljen hukkua, ja lopuksi surmaa itsensä voidakseen vierittää syyn viattoman sisarpuolensa niskoille. Elokuva on omituisen patologinen, oikeastaan kummallinen siinä suhteessa, ettei se tuo paljonkaan ymmärrystä Ellenin maanisuuteen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti