Ratsasta viimeinen taival (Lonely Are the Brave, 1962)

David Millerin ohjaama Ratsasta viimeinen taival (Lonely Are the Brave, 1962) on jäänyt mieleeni 1970-luvun tv-esityksestä, ja oli hienoa nähdä se nyt uudelleen Yle Teemalta. Edward Abbeyn romaaniin perustuvan modernin westernin käsikirjoitti Dalton Trumbo. Ohjaaja David Miller (1909–1992) oli pitkän linjan tekijä, jonka monet muistavat Marx-veljesten komediasta Sardiinimysteerio (Love Happy, 1949) ja Joan Crawfordin ja Jack Palancen tähdittämästä film noirista Pelko (Sudden Fear, 1952).

Ratsasta viimeinen taival on ehdottomasti ohjaajan parhaimmistoa. Päähenkilö Jack Burns (Kirk Douglas) on cowboy ja Korean sodan veteraani, jolla ei ole paikkaa modernisoituvassa maailmassa. Hänellä ei ole kotia eikä henkilöllisyyspapereita. Ainoa kontakti tuntuu olevan Paul Bondi (Michael Kane) ja hänen vaimonsa Jerry (Gena Rowlands). Paul on vangittuna siksi, että hän on auttanut laittomia maahanmuuttajia. Ennen pitkää myös Burns päätyy vankilaan, josta hän kuitenkin pakenee ja aloittaa epätoivoisen vaelluksensa kohti Meksikon rahaa. Näyttelijäkaartia täydentää Walter Matthau sheriffi Johnsonina.

David Millerin ohjauksessa viehättävät monet yksityiskohdat, sheriffin välinpitämätön apulainen, joka lukee sarjakuvaa, helikopteriaan lainaavan sotilaan sanat, jotka kuullaan vain puhelimen välityksellä, tai rekkakuski (Carroll O'Connor), jonka matkaa seurataan aina välillä, ikään kuin enteenä tulossa olevasta kohtaamisesta. Erityisesti jää mieleen Burnsin suhde hevoseensa Whiskeyyn, josta tulee elokuvan tärkeä hahmo ja joka kokee yhtä traagisen kohtalon kuin isäntänsäkin. Burnsin ja Whiskeyn suhde jää mieleen. Burns on välillä jo jättämässä kumppaninsa, mutta tunneside on niin vahva, että he kohtaavat kohtalonsa yhdessä.