Ratsasta tänä yönä (Rid i natt!, 1942)

Gustaf Molanderin ohjaus Ratsasta tänä yönä (Rid i natt!, 1942) perustui Vilhelm Mobergin samannimiseen romaaniin, joka oli ilmestynyt edellisenä vuonna. Mobergin teos oli välitön menestys, ja se nähtiin pian paitsi valkokankaalla myös näyttämösovituksena. Suosio on helppo ymmärtää, jos ajatellaan toisen maailmansodan luomaa taustaa. Kun Moberg kirjoitti romaaniaan, hän seurasi samanaikaisesti, miten Saksan joukot ottivat hallintaansa sekä Tanskan että Norjan. Vaikka Ruotsi pysytteli konfliktin ulkopuolella, uhan kokemus oli kouriintuntuva. Mobergin romaanissa, kuten sen elokuvasovituksessakin, vieras valta uhkaa ruotsalaisia arvoja ja ennen kaikkea talonpojan vapautta.

Mobergin romaani sijoittui 1600-luvulle, ja niin sijoittuu Molanderin elokuvakin. Tapahtumat käynnistyvät pienessä smoolantilaisessa kylässä, jonka asukkaita läheisen kartanon saksalainen isäntä koettaa pakottaa taksvärkkiin. Vastustus on laajaa, mutta lopulta vain Ragnar Svedje (Oscar Ljung) asettuu poikkiteloin ja puolustaa ruotsalaisen talonpojan oikeuksia. Peräänantamaton Ragnar joutuu jättämään rakastettunsa Botillan (Eva Dahlbeck) ja pakenee metsän kätköihin.

Allegorisuutensa puolesta Ratsasta tänä yönä tuo mieleen Carl Theodor Dreyerin Vihan päivän (Vredens dag, 1943), jossa 1600-luvun noitavainot toimivat peitekertomuksensa Tanskan saksalaismiehitykselle. Molanderin tulkinta syntyi toisenlaisessa poliittisessa ympäristössä, vapaassa maassa, mutta ahdistava kansainvälinen tilanne sai korostamaan vapauden merkitystä. Vaikuttava on loppukohtaus: Ragnar on tuupertunut, mutta hänen perintönsä jää elämään. Ääniraidalla kuoro laulaa klassista ruotsalaista tekstiä, piispa Thomaksen frihetsvisaa, jonka sanat kaikuvat: ”Frihet är det bästa ting som sökas kan all världen kring!”