Näin aikanaan ensi-illassa Bernardo Bertoluccin historiallisen eepoksen Viimeinen keisari (The Last Emperor, 1987), ja vaikka olen nähnyt sen tällä välin muutaman kerran, tuntui nyt erityisen hyvältä palata uudelleen elokuvan ääreen. Olin koko 80-luvun erityisesti Bertoluccin spektaakkelin 1900 väsymätön katselija: ihailtavaa oli se taito, jolla hän loi suurta mittakaavaa ja rakensi siltaa yksityisen ja yleisen välillä. Viimeisessä keisarissa on tätä samaa taidokkuutta, yhtäaikaista kerronnan laveutta ja porautumista yksilöön historian myllerryksissä. Vuonna 1987 Viimeinen keisari herätti huomiota myös poliittiselta kannalta: se oli ensimmäinen ulkomainen produktio, joka oli toteutettu Kielletyssä kaupungissa. Tämä ympäristö oli vaikuttavaa vuonna 1987, ja vaikuttavaa se on yhä.
Viimeinen keisari on historiallinen spektaakkeli, mutta se on myös biopic, elämäkerrallinen elokuva, joka seuraa Kiinan viimeisen keisarin Pu Yin elämää siitä lähtien, kun tämä kaksivuotiaana vuonna 1908 nousee valtaistuimelle. Kerronta ei kuitenkaan etene lineaarisesti vaan alkaa vuodesta 1950, jolloin päähenkilö on joutunut vangiksi ja astuu rautatieaseman laiturille muiden vankien kanssa. Tämän jälkeen pääosa kuvauksesta kulkee historiallisten tapahtumien mukana, mutta aika ajoin siirrytään eteenpäin. Olennainen on kohta, jossa Pu Yi (John Lone) siirtyy japanilaisten nukkehallitsijaksi, Mantšukuon keisariksi, vuonna 1932. Käännettä tehostetaan kirjallisella lähteellä, kun kommunistit kaivavat esiin keisarin opettajana toimineen Reginald Johnstonin (Peter O’Toole) teoksen Twilight in the Forbidden City (1934). Pu Yi yrittää kiistää lähteneensä vapaaehtoisesti, mutta katsojalle asian oikea laita valkenee heti, kun kerronta palautuu takaisin vuoteen 1932. Johnstonin teos on ollut käsikirjoittajille tärkeä lähde, mutta vielä keskeisempi on ollut Pu Yin omaelämäkerta, jota Suomessakin Uuden Suomen lukijat saivat seurata jatkokertomuksena vuonna 1965. Sittemmin muistelmat ilmestyivät Suomessa kirjana vuonna 1974 otsikolla Olin Kiinan keisari. Taivaanpojan tie lohikäärmevaltaistuimelta Pekingin puutarhatyöläiseksi.Viimeinen keisari on katsojalle huikea muistutus historian käänteistä 1900-luvulla. Vielä enemmän se on kuvaus yksilön asemasta muutosten keskellä, ja vaikka päähenkilönä on keisari, elokuvaa katsoessa ei voi olla miettimättä kaikkien niiden aikalaisten kohtaloa, joilla oli heikommat mahdollisuudet vaikuttaa elämänsä kulkuun. Oman auransa Viimeiselle keisarille antavat paikat, tilat ja ympäristöt. Elokuvaa on kuvattu Pekingin ohella muuallakin Kiinassa ja myös Mantšuriassa. Studiokuvauksia tehtiin sekä Pekingissä että Roomassa. Ulko- ja sisäkuvien limittyminen on taidokasta, ja tähän epäilemättä vaikuttaa Vittorio Storaron loistelias kuvaus. Sisäkuvissa luonnonvalo lankeaa ikkunoista sisään, ja on todella helppo vakuuttua tilallisesta jatkumosta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Hieno elokuva, josta olisi mielenkiintoista tietää, millainen vaikutus siihen oli Kiinalla. Onhan kuitenkin niin, että kommunisti-Kiinan kuvaus on aika lempeä. Oliko tämä hinta siitä, että elokuvaa oli päässyt tekemään Kielletyssä kaupungissa? Joka tapauksessa Viimeinen keisari muodostaa kolmannen osan siinä yhteiskuntien muutosta ankarasti kuvaavassa trilogiassa, jonka muut osat ovat Ennen vallankumousta ja 1900. Se vain harmittaa, että Mantshurian osuus jäi melko pieneksi, mutta teatterielokuvaa ei tietenkään voinut venyttää kestoltaan enää pitemmäksi.
Erittäin hyvä kysymys! Elokuvan tekemiseen oli Kiinan johdon tuki, mutta jostakin luin, että Bertoluccin alkuperäiseen ideaan eivät viranomaiset olisi kuitenkaan muutoksia esittäneet. Tuosta pituudesta: Viimeisestä keisarista on myös kaksi pidempää versiota, televisiolle tehty 219-minuuttinen, ja siitä supistettu "director's cut" (209 mm), joka ei ole kuitenkaan saanut Bertoluccin siunausta. Tuo 219-minuuttinen tv-versio olisi kiinnostavaa nähdä.
Kun katsoin Amazonista, siellä director's cut on 218 mm. Olisikohan tämä kuitenkin lähellä tuota tv-sarjaa: https://www.amazon.com/Last-Emperor-Directors-Cut/dp/6305261032
Lähetä kommentti