Sotalordi (1965)

Franklin J. Schaffnerin Sotalordi (The Warlord, 1965) on hiljattain ilmestynyt teräväpiirtokopiona. Katsoin sen jo viikko sitten, mutta vasta nyt pääsen kirjoittamaan muutaman sanan muistiin. Näin Sotalordin aikanaan televisioesityksessä vuonna 1980, ja mieleen jäi erityisesti se, että monista muista Hollywood-spektaakkeleista poiketen tämä teos sijoittuu keskiaikaan. Schaffnerin spektaakkeli valmistui jälkijättöisesti 1950-luvun historiallisten, elämää suurempien elokuvien vanavedessä, mutta vuonna 1965 maailma näytti jo toisenlaiselta. Pääroolissa esiintyi Charlton Heston, mammuttielokuvien spesialisti. Aikojen muutoksesta kertoo, että Schaffnerin ja Hestonin tiet kohtasivat seuraavan kerran kolme vuotta myöhemmin elokuvassa Apinoiden planeetta (Planet of the Apes, 1968). Katse oli siirtymässä historiasta tulevaisuuteen.

Sotalordi perustui 1950-luvulla Broadwaylla ensi-iltansa saaneeseen, Leslie Stevensin näytelmään The Lovers. Ehkäpä nimenmuutos Rakastajista Sotalordiin kertoo siitä painopisteen muutoksesta, jonka aihe on tuotantoprosessissa saanut. Stevensin näytelmässä on varmaankin ollut Shakespearen henkeä, joka käsikirjoituksessa on muuttunut keskiajan väkivaltaisuudeksi ja raadollisuudeksi. Tarinan päähenkilönä on normanniritari Chrysagon de la Creux (Charlton Heston), joka saa läänityksenä pakanoiden keskellä kohoavan linnapahasen. Selittämättömästi linnanherra tarttuu tilaisuuteen ottaa isännän oikeudella kylän hääjuhlien morsian, eikä hän luovuta neitoa aamun valjetessa niin kuin pakanallisten tapojen mukaan pitäisi. Tuntuu siltä, että näytelmäpohjaan on 1960-luvulla annosteltu sopivassa suhteessa väkivaltaa, erotiikkaa ja pakanallisuutta. Aikakauden – siis 60-lukulaisuuden – henkeä tuovat myös omituiset pehmentävät suotimet, joita käytetään alun taistelujaksojen aikana. Kaiken kaikkiaan Sotalordi antaa karun kuvan 1000-luvun maailmasta, mutta lopulta tuntuu, että elokuva on allegoria kylmän sodan todellisuudesta: sotalordi päätyy itse etsimään ratkaisua vastakkainasettelujen ylittämiseen, mutta yritys on tuomittu tuhoon. Chrysagon de la Creux edustaa liennytyksen politiikkaa kahtia jaetussa maailmassa.