Roberto Benignin Pinocchiota (2002) katsellessa en voi olla ajattelematta Luigi Comencinin koskettavaa Pinocchiota (1972), tv-sarjaa, jonka elokuvaversio on Italiassa julkaistu englanninkielisin tekstein. Benignin tulkinta on tehty suurella budjetilla, ja siinä on Nicola Piovanin kaunis musiikki, mutta minua satu ei tempaa mukaansa. Parasta on se villi ja pidäkkeetön into, jolla Pinoccio ottaa ensi askeleensa. Comencinin tulkinnassa Pinocchio oli hento ja hauras, lähtökohtaisesti viaton ja syyntakeeton. Benignin Pinocchiossa lapsi tuntuu anarkistilta, joka oppii vastuun vasta loputtomalta tuntuvan koulimisen jälkeen.
5. kesäkuuta 2005
Pinocchio (2002)
Roberto Benignin Pinocchiota (2002) katsellessa en voi olla ajattelematta Luigi Comencinin koskettavaa Pinocchiota (1972), tv-sarjaa, jonka elokuvaversio on Italiassa julkaistu englanninkielisin tekstein. Benignin tulkinta on tehty suurella budjetilla, ja siinä on Nicola Piovanin kaunis musiikki, mutta minua satu ei tempaa mukaansa. Parasta on se villi ja pidäkkeetön into, jolla Pinoccio ottaa ensi askeleensa. Comencinin tulkinnassa Pinocchio oli hento ja hauras, lähtökohtaisesti viaton ja syyntakeeton. Benignin Pinocchiossa lapsi tuntuu anarkistilta, joka oppii vastuun vasta loputtomalta tuntuvan koulimisen jälkeen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti