Le quattro volte (2010)

Michelangelo Frammartinon dokumenttielokuva Le quattro volte (2010) on ollut katsottavissa MUBI-palvelun valikoimassa. Elokuva kuvaa elämää pienessä calabrialaisessa kylässä, kokonaan ilman dialogia. Musiikkiakaan ohjaaja ei käytä, mutta äänimaisema rakentuu luonnonäänistä, tuulen tuiverruksesta ja hyönteisten surinasta, kirkonkellojen kumusta ja eläinten äänistä. Varsinaista tarinaa teos ei esitä, mutta siitä rakentuu tarinoiden kokoelma tai pikemminkin fragmentaarinen kooste kertomuksista, joiden läsnäolon katsoja aavistaa. Kylän hiilenpolttaja vilahtaa kuvassa ja palaa myöhemmin pidemmäksi aikaa. Vaikuttavin hahmo on vuohia paimentava vanhus, jonka voimat tuntuvat olevan lopussa. Illalla asettuessaan sänkyyn hän kumoaa vesilasiin oudon näköistä pulveria, joka myöhemmin paljastuu kylän kirkon tomuksi, jota paimen nauttii iltaisin uskoen sen maagisiin vaikutuksiin. Kylässä valmistaudutaan myös Kristuksen kärsimysnäytelmän esittämiseen, mutta Golgatalle katsojaa ei koskaan johdateta.

Vaikuttavinta elokuvassa on se tapa, jolla ohjaaja punoo yhteen ihmiset ja eläimet, kasvit ja mineraalit. Lopun hiilenpoltto on kuvaus muodonmuutoksesta, jossa metsän puu päätyy kylän seremoniallisten juhlallisuuksien kautta jätteeksi, lopulta polttokelpoiseksi hiileksi ja sitä kautta edelleen luonnon kiertokulkuun. Michelangelo Frammartinon teos rakentuu tiettävästi pythagoralaisen ajattelun varaan: nimi Le quattro volte viittaa neljään vaiheeseen tai käänteeseen. Elokuvan alku korostaa inhimillistä, vanhan paimenen hahmossa, minkä jälkeen näkökulma vaihtuu eläimiin, ja pääosaan nousevat vuohet. Kolmas vaihe ovat kasvit, ja juuri tässä kohtaa kyläläiset käyvät kaatamassa korkean kuusen ja nostavat sen salkona kylän keskelle. Neljäs vaihe korostaa aineellisuutta, ja hylätty runko muuttuu hiileksi. Frammartinon elokuva on persoonallinen, visionäärinen teos, jossa elämä ja kuolema kiertyvät toisiinsa.