26. marraskuuta 2005
Muumio (1932)
Boris Karloff on lakonisessa minimalismissaan loistava Imhotepina, joka yrittää saada takaisin vuosituhansien taakse jääneen rakastettunsa. Kun Karl Freundin Muumio (The Mummy, 1932) valmistui, Tutankhamonin haudan löytymisestä oli kulunut aikaa vain vähän. Aikakauden modernisteja itämainen mystiikka viehätti - Suomessakin Olavi Paavolainen kirjoittaa rajuista Tutankhamon-juhlista! Olisi kiehtovaa pohtia tarkemmin Egypti-innostuksen merkityksiä. Ainakin Muumio tarjoaisi paljon raaka-ainetta tällaisille pohdiskeluille: mitä menneisyyden kirouksen korostaminen tarkoitti modernin, tieteellisen maailman keskellä? Historia nousee Muumiossa haudasta - vain tullakseen kuopatuksi elokuvan lopussa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti